maanantai 16. syyskuuta 2019

Viimeisimpiä hankintoja

Hääsuunnittelun lomassa tulee tehtyä pieniä ostoksia aina silloin tällöin jonkin sopivan idean sattuessa kohdalle. Osa niistä on täysiä hittejä, osa ehkä huteja, ja osalle löytyy muuta käyttöä, vaikkei niistä osa hääpäivää tulisikaan. Meilläkin näitä pikkuhankintoja on jo ehditty tehdä. Paljon on löytynyt kirppareilta, mutta ollaan ostettu juttuja myös ihan upouusina. Ollaan pyritty pitämään järki menossa mukana ostoksia tehdessä, ja yritetty tehdä ostopäätöksiä sillä perusteella, että tuotteelle olisi varmasti käyttöä - jos ei hääpäivänä, niin muussa yhteydessä. Yritetään siis välttää sellaisia ostopäätöksiä, jotka tuo turhaa roinaa kaappeihin.

Ajattelin tässä yhteydessä vähän käydä läpi sitä, millaisia hankintoja ollaan tässä viime aikoina tehty juuri tämä ajatus kirkkaana mielessä. Kategoriaan kuuluvat esimerkiksi miun itselleni ostamat pitsihanskat ja ruusu-rannekoru, jonka ehdinkin jo mainita instagramin puolella. Molemmissa, sekä hanskoissa että korussa, on potentiaalia osaksi hääpäivän lopullista lookia, mutta en ole vielä tehnyt päätöstä näiden välillä. Tai sitten laitan molemmat. Jonin alkuperäinen ideahan oli, että miulla olisi pitsihanskat, ja itekin jotenkin lämpenin tälle ajatukselle. Mutta toisaalta, musta ruusukoru menisi niin hyvin meidän häiden tyyliin, että senkin käyttö vähän houkuttelisi. Joka tapauksessa, päätänpä niin tai näin, niin molemmille, sekä korulle että hanskoille, on aivan satavarmasti käyttöä myös tulevaisuudessa, on sen verran nättejä molemmat!





Näiden lisäksi löysin tässä lähiaikoina häälaukkuni, joka löytyi ihan vahingossa ja sattumalta. Vahingossa siksi, etten tarkoituksella mennyt laukkuostoksille, enkä edes tiennyt, millaisen laukun haluaisin, ennen kuin tämä kyseinen pikkulaukku osui silmiin. Ja se olikin menoa kertaheitolla. Tiesin kyllä aina, että haluan mustan laukun, mutta en olisi ikinä osannutkaan ajatella häälaukun olevan tällainen. (jos haluat lukea, millaisesta laukusta haaveilin, löydät postauksen täältä). Jos rehellisiä ollaan, ei miulle olisi ikipäivänä mieleen toivoa laukkua, jonka olkahihnan virkaa toimittaa panssariketju tai jossa on iso mustavalokoinen printti. Kirjoitin unelmointipostaukseen, etten aio laukkua etsimällä etsiä, vaan joko sopiva tulee vastaan tai sitten ei tule. Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että häälaukku löytyi ihan sattumalta.





Vaikka miulla onkin asusteiden osalta asiat ihan hyvin hanskassa, juhlavaatteissa Jonilla on tällä hetkellä etumatka, sillä Jonille on ostettu liivi häitä varten. Tässä, kuten miun häälaukussakin, on iso printti selkäpuolella (ja minä vaan ihmettelen, että miten meillä on näin paljon printtipintaa?). Liivi läpikäy vielä muokkausprosessin, jotta saadaan mallia vähän fiksattua, mutta muuten ollaan tähän kyllä tyytyväisiä. Ja etenkin Joni on tästä ihan onnessaan! Kuten häblogeissa yleensäkin, hääjuhlan asuja ei tietenkään paljasteta ennakkoon, vaan joudutte ikävä kyllä odottelemaan asian kanssa ensi vuoden heinäkuuhun. Alla kuitenkin pikkuinen sneak peek printistä.



Näiden lisäksi ostin ihan pari päivää sitten meille tekemistä hääpäivän jälkeen: löysin nimittäin kirjakaupasta bucket list -kirjan rakastuneille, ja ajattelin, että sen täyttäminen olisi ihan huippua sitten yhteisen avioelämän alkaessa. Bucket list kääntyy karkeasti suomennettuna unelmalistaksi, eli se sisältää asioita, jotka elämän aikana tulee/kannattaa/haluaa tehdä. Eli kyseessä ei ole mikään tehtävälista, vaan lista asioita, joita on ihana tehdä. Toki ollaan pitkän suhteemme aikana jo noista osa tehtykin, ja siksi halauan säästää kirjan häiden jälkeiseen elämään: vaikka olisimmekin jotain jo suhteemme aikana tehneet, emme ole päässet niitä avioparina vielä toteuttamaan, ja siksi listan jokainen kohta on meille häiden jälkeen uusi 💞



Tässä muutamia mainitsemisen arvoisia hankintoja. Näiden lisäksi löytyy pieniä juttuja, kuten karkkibuffet-astioita ja -kauhoja, banneria jne. Eli sellaista pientä peruskamaa, mitä löytyy lähes jokaiselta häitä suunnittelevalta ihmiseltä. Mutta ehkä jossain vaiheessa teen sitten sellaisen kokonaisvaltaisen inventaarion kaikkiin hankintoihin hitti vai huti -tyylisesti tms. Toki toivon, ettei niitä hutiostoja nyt ihan mahdottomasti kertyisi.
Ethän käytä kuvia
ilman lupaa.

tiistai 10. syyskuuta 2019

Häätatuointi-projekti edistyy

Meillä on Jonin kanssa häihin liittyen perinteinen to do -lista, joka löytyy muodossa tai toisessa varmasti lähes jokaiselta häitään suunnittelevalta ihmiseltä (ainakin jossain vaiheessa projektia). Alan varmasti jossain vaiheessa valoittaa meidän to-do -listaa tarkemmin, ehkä sitten kun häihin alkaa olla mielekästä mitata aikaa viikoissa, ja tehtävälistat alkavat olla mukavann konkreettisia ja kompakteja. Mutta tässä vaiheessa to do -postausten tekeminen ei jotenkin miuta itseäni nappaa, kun asiat ovat tässä vaiheessa vielä melko laajoja: "selvittele, pohdi, tarkastele vaihtoehtoja"...tämän kaltaisesta listasta ei kovin kummoista postausta tehdä. 



Mutta kerta tehtävälistoista puhutaan, kerrottakoon, että meillä roikkui kyseisellä tehtävälistalla mukana parin kuukauden ajan häätatuoijan etsiminen. Kirjoittelin häätatuointipohdintoja jo melko alkuvaiheessa blogia, ja pohdinnat konkretisoituivat lopulta päätökseksi hääleimojen ottamisesta. Tatuoinneille tuli teema, tyyliäkin mietittiin, ja sitten piti vielä löytää se oikea artisti toteuttamaan kuvat iholle.

Häätatuointihan on periaatteessa kuin mikä tahansa tatuointi, eikä sen ottaminen paljoa poikkea tavan tatskan ottamisesta. Häätatuoinnista haaveillessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kaikki artistit eivät tee parisuhde- tai avioliittokuvia, ja joillekin nimi+päivämäärä tyyliset ideat joutavat ensimmäisenä romukoppaan. Artisti tekee vain sellaisia kuvia, joita artisti haluaa, joten kannattaa aluksi etsiä sellainen tekijä, joka lähtee mielellään työstämään häätatuointeja.

Muutoin onkin vain tärkeä löytää sellainen tatuoija, jonka tyylistä pidät. Tai joka on erikoistunut siihen tyyliin, jolla tatuointisi haluat. Jos haluat suloisen ja vaaleanpunaisen kuvan, älä ota sitä tyypillä, joka tekee rujoa mustaa viivaa, ja vice versa. Meille löytyi etsintäprojektin jälkeen sopiva tekijä Kuopiosta, ja meidän hääkuvat hakkaa siis Rotten Tattoon Sami. Se, että myö suunnataan Kuopioon, ei tarkoita, etteikö Joensuusta löytyisi taitavia tekijöitä (koska niitä täällä on, ihan kisameriiteilläkin mitattuna), mutta Samin tyyli iski meihin molempiin todella kovasti. Ja kun vielä vähän paremmin kaiveltiin, huomattiin, että Sami työstää paljon sellaisia elementtejä, joita omiin kuviimme myös halutaan, joten valinta oli lopulta hyvin helppo. Ja onneksi Sami oli myös itse innokas tähän meidän häätatuointi-prokkikseen lähtemään mukaan.



Meille tulee tosiaan kaksi erillistä kuvaa, eli emme ota Jonin kanssa identtisiä tatuointeja (meidän ajatuksia siitä, millaiset kuvat ottaisimme, voit lukea tarkemmin täältä). Emme siis edelleenkään halua nimiä, päivämääriä tai ikuisuus-symboleita. Ajatus kuvien tyylistä on pysynyt melko samana tässä ajan kuluessa, joskin ajatus on ehkä hieman kirkastunut artistin löytymisen myötä. Lopullinen teema ja tyyli pysyköön vielä salassa, palataan tähän sitten tuonnempana.

Meillä on siis tatuointiaika varattu ja varausmaksut maksettu, joten homma on kuvaa vaille valmis. Halutaan Jonin kanssa ottaa tatuoinnit hyvissä ajoin ennen hääpäivää, jotta ne ovat sitten hääpäivänä varmasti parantuneet, eikä kuvaa tarvitse viime päivien tohinassa varoa. Toinen vaihtoehtohan olisi ottaa kuvat vasta hääpäivän jälkeen, mutta se ei vain jostain syystä tunnu meille oikealta vaihtoehdolta (ei vaikka tatuoinnit toimittavatkin meillä huomenlahjan virkaa). Jotenkin varsinkin miulle itselleni tuntuu hirmuisen tärkeältä, että kuva on läsnä hääpäivänä valmiina ja parantuneena, iholla jo olemassa.

Kuvat tulevat iholle helmikuussa 2020, eli kuvilla on hyvin aikaa parantua kaikessa rauhassa ennen heinäkuuta. Tatuointi on kuitenkin avohaava, ja melko mittava sellainen, joten paranemiseen on hyvä varata aikaa mielummin vähän liikaa kuin liian vähän. Ja vaikka iho pinnalta umpeutuukin melko nopeasti, menee ihon syvemmillä osilla huomattavasti pidempään parantua neulotuksi tulemisesta. Siksi pieni ennakko tähän projektiin.



En tiedä minkä verran tulen tähän tatuointi-asiaan palaamaan täällä blogissa, instagramin puolelle varmasti tulee ainakin jotain stooria. Ei olla vielä Jonin kanssa päätetty, että pidetäänkö kuvat salassa häihin asti, vai paljastetaanko ne heti parantumisen jälkeen. Joten mitään en lupaa, muuta kuin että kuvat paljastuvat sitten jossain vaiheessa, haha!


Postauksen kuvat CC0-lisenssillä.