Missä bestman on?

Huhhuh, pahoittelut tästä hiljaisuudesta: joulunalusaika on siitä ihanaa, että silloin ovat niskassa yhtä aikaa sekä koulu- että jouluaskareet. Nyt kuitenkin homma alkaa pikkuhiljaa olla voiton puolella, tai ainakin sellaisessa saumassa, että hetken ehtii kirjoittaa muutakin kuin koulujuttuja. Edellisessä postauksessa lupasinkin, että valotan bestman-tilannettamme paremmin, joten tässä sitä mennään!

Kaasothan ovat olleet hommassa mukana jo varsin pitkään, mutta bestman loistaa edelleen poissaolollaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Jonin päättämättömyys henkilön valinnan suhteen, henkilö on nimittäin ollut valittuna suurin piirtein siitä lähtien kun löimme hääpäivämme lukkoon. Sen sijaan kyseessä on suunnaton jahkailu sen suhteen, että miten tämä suuri kysymys tulisi esittää... ("oisitko miun bestman" ei varmaan ois yhtään hassumpi vaihtoehto?)

Kosinta-postauksen lukeneet pystyvät ehkä samaistumaan huvitukseeni: miuta voi kosia hyvin pienimuotoisesti, mutta bestmanin pyytäminen on niin jännittävää, että sitä täytyy pohtia kuukausikaupalla! Haha, no ei vain. Miusta on vain mukava, että Joni haluaa tähän panostaa, kun usein telkkarissa (ja tosielämässäkin) näkee niitä sulhasia, joita koko häät ei kiinnosta yhtään. Tai häät kiinnostavat siinä mielessä, että on kiva mennä rakkaan ihmisen kanssa naimisiin, mutta itse juhlien järjestely ei huvita yhtään. Niin vaikka tässä Jonille vähän naurankin, en missään nimessä naura pahalla, vaan ihan rakkaudella ❤

Mutta tosiaan, nyt on bestmanin pyytämiseen sitten suunnitelmat valmiina (viimein!). Eli, äärimmäisenä jouluihmisenä Joni päätti yhdistää bestman-pyynnön ja joululahjan. Itse en välttämättä löisi kahta kärpästä yhdellä iskulla, mutta Jonille ja bestman-ehdokkaalle homma toimii hyvin. Ja miun itseni kannaltahan on se ja sama miten bestman saa pyyntönsä. Itse asiassa, miun näkökulmasta vain kaksi asiaa ovat tässä kuviossa merkityksellisä: toivon, että hommasta tulee siis pikkuhiljaa valmista, ja että (tuleva) bestman vastaa myöntävästi (koska todella tykkään tästä tyypistä).

Eli, Jonilla on nyt idea valmiina, ja nyt ideointi pitäisi siirtää käytäntöön. Kyseessä ei ole mikään suurin ja hurjin idea ikinä, ja inspiraatiota on napsittu myös Pinterestistä, mutta idea on miusta sekä Jonin että (toivottavasti) tulevan bestmanin näköinen.  Ja miun mielestä se on tärkeintä: lahjojen (tai lahjusten, kuten tässä) ei tarvitse olla hulppeita ja suureellisia, mutta niissä toivoisi olevan jotain ideaa - jotain sellaista mikä tekee lahjasta (ja pyynnöstä) henkilökohtaisen.

Joka tapauksessa, kohta on aika lähettää Save the Date -kortit, ja kohta on myös bestmanin pyytämisen h-hetki käsillä. Jännittävää! Ensi vuonna homma onkin sitten ihan eri tavalla käynnissä, kun sekä kaasot että bestman ovat hommassa mukana ja sukulaiset tietävät suunnitelmista. Ensi vuoden puolella päästään myös siihen tilanteeseen, että häät ovat kuukausien (max. 12) eivätkä vuosien päässä! 

Kaikki kuvat CC0-lisessillä.