Korona-ajan polttarit

Kuten varmasti joka ikinen tätä blogia viime aikoina lukenut tietää, meillä hääjuhla jouduttiin perumaan monen eri tekijän johdosta. Juhlien peruuntumisesta huolimatta haluamme kuitenkin edelleen mennä naimisiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Tästä johtuen, toivoimme myös saavamme viettää polttarimme perinteisesti ennen häitä. Vaikka sitten ns. "korona-versiona", mutta tässä kohtaa meille oli tärkeämpäää saada kokea polttarit ennen vihkimistä vaikkakin hieman vailinaisina, kuin että olisimme jääneet odottamaan täydellisiä polttareita sitten jälkikäteen.

Polttareiden suunnittelu korona-aikaan ei kuitenkaan ole helpoin mahdollinen tehtävä, ja siksi olemmekin hirmuisen kiitollisia polttariporukoillemme, jotka näkivät vaivaa ja tekivät ison työn polttareidemme eteen. Vaikka korona heitti ihmeellisen paljon mutkia matkaan, saimme molemmat Jonin kanssa kuitenkin juhlia naimisiinmenoa huipputyyppien seurassa. Ja toisaalta täytyy myös tässä yhteydessä todeta, että pitkän sosiaalisen eristäytymisen jälkeen mahdollisuus saada viettää aikaa ihanien ja upeiden ihmisten kanssa tuntui aivan kuin lahjalta. 

Täällä blogissa unelmoitiin hääprosessin alkupuolella varsin paljon, ja kerkesin kirjoittaa unelmointi-postauksen myös polttareihin liittyen. Tässä postauksessa päästään siis hieman pureutumaan meidän polttareiden "onnistumiseen" tuon alkuperäisen unelmapolttarit-postauksen kautta, mutta toki pidän mielessä myös koronakevään mukanaan tuomat haasteet. Maailmanlaajuinen pandemia kun ei jostain ihmeen syystä tullut polltariunelmia kirjoittaessa mieleen.

Joni juhli polttarinsa toukokuun puolella, ja minä puolestani nyt kesäkuussa. Joni onnistuttiin yllättämään polttareilla ihan täysin (mistä minä ja bestman ollemme toki varsin muikeina), sillä Joni lähti töihin kuvitellen, että töiden jälkeen odottaa pelkkä tylsä ruokakauppareissu ja siivouksen täyttämä viikonloppu. Jonin työpäivä kuitenkin päättyi hieman tavallista aikaisemmin, kun vuoron loppupuolella Jonin piti mennä selvittelemään "todella kiukkuisen asiakkaan reklamaatiotapausta" (koska kukapa asiakaspalvelutyötä tekevä tekisi mieluummin mitään muuta kuin kuuntelisi kiukkuista asiakasta). Vastassa olikin tietysti bestman, ja matka kohti polttareita starttasi suoraan töistä melko vauhdikkaasti.

Miuta puolestaan on hirmuisen vaikea muutenkaan yllättää, ja näin kotona lomautettuna möllöttäessä oli miulla kenties hieman liikaa aikaa käytettävissäni, ja onnistuinkin ennakoimaan polttareiden ajankohdan. En missään vaiheessa pyrkinyt ennakoimaan mitään polttareihin liittyen, ja olin esimerkiksi pyytänyt Jonia olemaan vihjailematta yhtään mitään, sillä muutoin olisin helposti voinut arvata kaiken. Toki miulla arvailujen apuna oli myös se fakta, että häät olivat koko ajan lähempänä, jolloin käytössä olevat viikonloput alkoivat käydä vähiin. Jos polttarit olisi juhlittu aikaisemmin, en olisi välttämättä pystynyt aikaa ennakoimaan. Ennakoinnista viis, ihan yhtä mukavaa oli silti, enkä ollut asiaan mitenkään pettynyt, sillä tiedän, että miuta on vaikea yllättää. Toki pienesti haaveilin oikein kunnon yllätysjuhlista, mutta ehkä saan sellaiset sitten joskus myöhemmin sellaisena ajankohtana, kun en niitä osaa yhtään odottaa, haha!

Meillä oli molemmilla toiveena päästä saunomaan polttareidemme yhteydessä, ja tästä polttariporukat pitivätkin tiukasti huolen. Vietimme molemmat polttarimme mökillä, joten ohjelmaan oli varattu luontaisestikin aikaa saunomiselle ja uimiselle. Omalla kohdallani sain myös nauttia morsiussaunasta havuineen päivineen (ilman alasti juoksemista ja hedelmällisyysriittejä, mihin olen enemmän kuin tyytyväinen). Sen sijaan sain tehdä itselleni ihanan hunaja-kasvonaamion heti saunan alkuun, ja saunan loppupuolella sain puolestaan uittaa jalat itsetehdyssä suolajalkakylvyssä, minkä päälle sain vielä jalkahieronnan. Miulla ei ole varmaan koskaan ollut yhtä hemmoteltu olo.

Myös Joni tosiaan pääsi saunomaan polttareissaan, ja laittoi polttariporukka miehen myös uimaan, vaikka toukokuun puolella vesi oli vielä ihan järkyttävän kylmää. Mutta saunajuomaa herralle oli käsitykseni mukaan varattu sen verran sopivasti, etten usko kylmän ihan kauheasti enää tuntuneen, haha! Tosin, koska polttariporukka unohti tämän elämyksen tallentaa videoiksi tai kuviksi, olen hieman skeptinen sen suhteen, että kylmää vettä karttava puolisoni olisi muka pulahtanut hyisessä vedessä. Mutta eikös ne sellaiset polttarit vasta hyvät olekin, joihin liittyy lähes legendaarinen itsensä ylittämisen kokemus!?

Molempien polttareissa vältyttiin kaikenlaiselta typerältä nolaamiselta, ja muutenkin polttarit painottuivat ajan viettämiseen polttariporukan kesken. Jos seura on hyvä, ei polttareihin tarvita mieletöntä määrää suunniteltua ohjelmaa, vaan hyvässä porukassa homma toimii myös omalla painollaan parilla ohjelmanumerolla höytettynä. Tästä siis iso kiitos polttariporukoillemme, seuranne oli suorastaan loistelias, ja te todellakin teitte polttareista juhlat!

Jonin polttarieden suunnittelusta olen toki paremmin perillä kuin omistani, mutta ainakin mitä Jonin juhliin tuli, niin korona teki kyllä melkoiset tepposet ohjelman suhteen. Kesämökillä toteutettiin kuitenkin onneksi hyvinkin kattavat mökkiolympialaiset, joten tuleva mieheni pääsi kisaamaan ja keräämään pisteitä ihan toiveidensa mukaan. Menipä tuo vielä voittamaan koko kisan, en tosin tiedä onko tässä kyse tuurista, taidosta vai erityisen reilusta polttariporukasta, haha! Omien juhlieni mahdollisista koronavaikutuksista en ole tietoinen, enkä pahemmin edes välitäkään olla: miusta juhlat olivat hyvät näin, eikä asiaa tarvitse sen enempää jossitella. Ja sama homma Jonilla, ei sekään ole kysellyt alkuperäisistä polttarisuunnitelmista mitään.

Näin koronan, tai muun suunnitelmat kertarysäyksellä muuttavan tilanteen aikaan voi nimittäin joko olla kiitollinen siitä mitä saa, tai jäädä jossittelemaan sitä, mitä olisi ehkä voinut saada, jos asiat olisivat menneet toisin (vaikka eivät menneet). Kyse on osaltaan siitä, että valitsee olla kiitollinen ja tyytyväinen polttareihinsa, eikä edes vaivaudu jossittelemaan. Toisaalta, meidän molempien polttareissa oli niin mukava tunnelma, että on vaikea olla olematta tyytyväinen. Eikä meistä todellakaan tunnu siltä, että oltaisiin koronan takia jouduttu jotenkin "tyytymään vähempään" polttareiden suhteen. Paljon on puhuttu siitä, kuinka korona on monessa suhteessa pakottanut ajatukset perusasioiden äärelle, ja ehkä juuri koronan ansioista sitä osasi arvostaa ihan uudella tavalla sitä, että ihmiset tulevat paikalle, viettävät aikaa yhdessä, nauravat, vitsailevat ja luovat inside-vitsejä (team Bob forever!). Ja jotenkin sitä on pohjattoman kiitollinen siitä, kuinka vaikeasta tilanteesta huolimatta tyypit tulevat paikalle ja ovat osa elämän ainutkertaista juhlaa.

Siispä, kaiken kaikkiaan ollaan Jonin kanssa tyytyväisiä tilanteeseen. Toivoimme saavamme polttarit haasteellisesta ajankohdasta huolimatta (toki tiedostaen, että sekä ohjelmassa että porukan kokoonpanossa voisi tapahtua muutoksia pandemian takia), ja sellaiset myös saimme. Että vaikkei hääpolku ihan eheänä nousukiitona eteenpäin, ja osa hääpolun vaiheista jää meiltä myös saamatta, niin ainakin polttarit saimme ennen hääpäivää. Ja saimme jakaa pävän meille tärkeiden ihmisten kesken, mikä on älyttömän upeaa sekin.

Postauksen kuvat
CC0-lisenssillä.