maanantai 10. elokuuta 2020

Meidän hääpäivä

 Meidän hääpäivästä on nyt kulunut kuukausi. Tässä kuukauden aikana ollaan ehditty viettää pienimuotoista häämatkaa niin mökillä kuin Patvinsuon kansallispuistossakin. Ollaan tässä kuukauden aikana työstetty ajatusta siitä, että ihan oikeasti ollaan naimisissa, ja ollaan tultu sen kanssa jo melkoisen hyvin sinuiksi. Tuntuu hyvältä olla yhdessä, ja tuntuu hyvältä olla naimisissa.

Nyt on kuitenkin aika poistua kahden hengen rakkauskuplasta, ja palata niin arkeen kuin myös tänne blogin äärelle. Ja ajattelin kertoa tässä ensimmäisessä postauksessa yleisluontoisesti siitä, missä muodossa meidän vihkiminen lopulta toteutui, ja mitä päivään sisältyi. Tämä postaus toimii eräänlaisena alustana myöhemmille postauksille, joissa voidaan sitten keskittyä enemmän yksittäisiin osa-alueisiin ja yksityiskohtiin. Tämä postaus saattaa vaikuttaa enemmän asioiden listaamiselta, eikä se ehkä ole postauksena ihan sitä, mitä tässä blogissa tekstit yleensä ovat, mutta koen, että näin alkuun on vain pakko tarjota ns. pintapuolinen katsaus meidän hääpäivän rakennuspalikoihin, koska suunnitelmat muuttuivat niin rajusti alkuperäisestä.

Meidät tosiaan vihittiin avioliittoon keskiviikkona 8.7.2020, ja paikkana toimi Kolilla sijaitseva hiljaisuuden temppeli. Vihkimisessä oli paikalla 16 ihmistä, ja vieraat koostuivat meidän ydinperheistä sekä Jonin tädin perheestä. Isovanhemmat joutuivat valitettavasti jäämään vihkimisestä pois pitkän välimatkan takia (isovanhempamme asuvat Lappeenrannassa), mutta toisaalta myös siksi, ettei Koli ole turvallinen paikka lonkkaleikkauskuntoutujille tai muuten heikommille liikkujille. Mutta muutoin saatiin tosiaan kaikki rakkaimmat ja tärkeimmät onneksi osaksi juhlaa, ja tästä ollaan enemmän kuin onnellisia.

Päivämme alkoi kaason ja bestmanin kanssa Joensuun keskustassa hotellissa, jossa olimme ihan perushuoneissa, ei sviiteissä. Tämä johtui lähinnä siitä, ettei sviitteihin valitettavasti voi ottaa koiraa mukaan, ja meille taas oli ihan itsestäänselvää, että Zero viettää aikaa meidän kanssa, eikä ole esimerkiksi hoidossa. Meillä Zero nimittäin nauttii täysin rinnoin hotellielämästä, ja toisaalta, koska meille Zero on perheenjäsen, halusimme koiran olevan myös osa hääpäiväämme. Valmistautuminen hotellissa mahdollisti myös sen, että kuvaajamme Harrin oli helppo liikkua vierekkäisten huoneiden välillä ja taltioida meidän valmistautumista päivään.

Vihkimisemme Kolilla oli tosiaan siviilivihkiminen, joka on itsessään jopa kauhistuttavan lyhyt. Siksi haluttiin täydentää lyhyttä kaavaa vihkijän omalla puheosuudella (kertoili vähän meistä ja meidän parisuhteesta), vihkivaloilla ja musiikilla. Musiikista vastasi Repocalyptica, joka oltiin buukattu jo melko kauan sitten soittamaan koko illan keikkaa meidän alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Lappeenrantaan. Oli siis enemmän kuin upeaa, kun duo kuitenkin kaikista muutoksista (ja kovasti lyhentyneestä soittoajasta) huolimatta pääsi paikalle tekemään merkittävän muutoksen vihkimisen tunnelmaan. Musiikki yhdistettynä Kolin upeisiin kallioihin ja metsiin teki tilanteesta täydellisen.

Vihkimisen jälkeen suuntasimme sukulaistemme kanssa Joensuuhun syömään. Emme saaneet toivomaamme fiiniä hääruokailua buffetteineen, kakkuineen ja jälkkäreineen, mutta Kerubin ruokailu toimi oikein hyvin näin vaihtoehtosuunnitelman mukaan elettäessä. Ja tässä oli toki etuna myös se, että jokainen sai valita juuri sitä mitä halusi, joten ruokahävikkiä ei näissä häissä syntynytkään sitten yhtään, hah! No joo, olisinko mielummin toivonut alkuperäisen suunnitelman mukaista ruokailua, totta kai, mutta homma toimi ihan kivasti myös näinkin.

Ruokailun jälkeen suuntasimme vielä Harrin ja häätiimin kanssa ottamaan kuvia ulos. Tarkoitus oli hyödyntää laskevaa aurinkoa, joka tosin päätti kadota pilven taa melkeimpä heti kuvauspaikalle saavuttuamme. Ei siis saatu eeppisiä auringonlaskukuvia, mutta kun puitteet olivat muutoin kohdillaan, ei tästäkään sen suurempaa harmia aiheutunut. Säätilalle kun ei voi mitään, eikä sitä kukaan osaa täydellisesti ennustaa ja ennakoida. Ja toisekseen, meidän hääpäivänä ei sentään satanut, mikä on miulle ihan lottovoiton arvoinen asia. Ei siis tulisi mieleenkään valittaa jostain pilvistä auringon edessä.

Kuvaussession jälkeen päivä oli pulkassa. Vietimme vielä hotellilla pienen hetken porukalla häätiimin kesken, minkä jälkeen jakaannuimme omiin huoneisiimme, kaaso ja bestman omaansa, ja meidän miniperhe omaamme. Aamulla treffasimme vielä yhteisen aamupalan merkeissä, jonka jälkeen hajaannuimme omaan tahtiiin pois hotellilta. Kuten tiedätte, myö lähdettiin siitä suoraan "häämatkalle" mökille lataamaan vähän akkuja ja totuttelemaan uuteen elämään toistemme aviopuolisoina.

Tässä meidän hääpäivä siis lyhyesti ja ytimekkäästi. Kuten alussa mainitsin, tämän peruskatsauksen jälkeen on vähän helpompi alkaa syventyä eri vaiheisiin ja aiheisiin yksityiskohtaisemmin, kun perusajatus päivän kulusta on nyt saatu tiivistettyä tähän postaukseen. En itse pahemmin tästä postauksesta perusta, eikä lyhyt ja ytimekäs kirjoittaminen oo miulle se luontaisin tapa tuottaa tekstiä, mutta toivon ja luotan siihen, että tämä teksti on avuksi teille lukijoille kaikkien isojen muutosten jälkeen.

Postauksen kuvat CC0.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäs tuumaat?