Otsikkoa voisi rehellisyyden nimissä jatkaa sanoin "hitaasti, mutta varmasti". Tässä ei tosiaan nyt suunnittelun suhteen vauhti huimaa, eikä motivaatiokaan ole ihan vielä löytynyt. Kyse ei ole pelkästään häihin liittyvän pettymyksen hyväksymisestä, vaan korona-aika on muutoinkin aika kuormittavaa ja kuluttavaa, jolloin mielen päällä on paljon muitakin asioita kuin häät. Meillä kannetaan huolta muutamista sukulaisista ja osasta ystäviäkin, kun vallitsevat olot on aika tukalat monille meistä. Oon muutamana päivänä aikatauluttanut itselleni hää- tai blogiaikaa, mutta se aika onkin sit pitänyt käyttää ihan muihin asioihin, näin etäyhteyksien kulta-aikaan usein ruudun ääressä tai puhelin korvalla. Mutta joo, ajatukset tuppaavat olemaan kaikkialla muualla kuin omissa häissä. Tekisi mieli sanoa, että tärkeämmissä asioissa, mutta samaan aikaan tuntuu ihan hirveältä sanoa niin omasta juhlastaan (joka on kuitenkin meille meidän yhteisen elämän isoin juttu).
Vauhdin hidastuminen ja häähypen väheneminen lienee siis enemmän kuin ymmärrettävää vallitsevissa olosuhteissa. Kaikesta huolimatta ollaan kuitenkin saatu myös jotain tehtyä sitten viime postauksen. Ja näihin pieniin hyviin edistysaskeleisiin aattelin kiinnittää huomiota seuraavaksi. Ja vähän itseäni piristääkseni ja kehuakseni, ollaan saatu niitä oikeasti isoja ja tärkeitä asioita hoidettua!
Ihan ensimmäisenä sanottakoon, että meillä on nyt vihkijä varmistettuna! Eli joku on paikalla heinäkuisena keskiviikkona hoitamassa koko naimisiinmenon välttämättömimmän osuuden, jotta voidaan ihan oikeasti kutsua itseämme aviopariksi. Meidän vihkijämme vaikuttaa todella mukavalta ihmiseltä (toki, emme ole häntä vielä kasvotusten tavanneet), ja hän tuntui ymmärtävän hyvin sen pettymyksen, joka meidän hääpolkuumme liittyy. Tapaamme vihkijämme kasvotusten kesäkuussa vihkikeskustelun merkeissä, jolloin pääsemme keskustelemaan vielä tarkemmin toiveistamme vihkimiseen liittyen. Mutta jotenkin miulla on jo nyt hyvä tunne vihkijästämme, vaikkemme ole muuta kuin kirjoitelleet sähköposteja. Mutta jotenkin tekstin takaa saan kuvan välittävästä ihmisestä (toivotaan, etten ole väärässä).
Kun lähestyimme DVV:n Joensuun yksikköä sähköpostitse, kirjoittelin melko pitkän kuvauksen siitä, mistä tilanteesta lähdemme vihkimistämme rakentamaan ja mitä toiveita meillä on vihkimisen suhteen. Toiveena on saada muutakin kuin pakollinen puolitoistaminuuttinen peruskaava, sillä tämä virallinen osuus on kaikki, mitä meille on tulossa: meille ei tule myöhemmin avioliiton siunasta kirkossa, eikä meille ole tulossa muitakaan näyttäviä seremonioita jälkikäteen. Siksi meille olisi tärkeää, että kun sen yhden kerran virallisessa tilaisuudessa ollaan, että tilaisuus olisi muutakin kuin nopea ja tehokas suoritus. Ja tämän vihkijämme tuntui kyllä ymmärtävän hyvin.
Tokikaan emme oleta vihkijämme toteuttavan mitään megalomaanista showta, mutta muutama peruskaavan ulkopuolinen kaunis sana ei olisi yhtään pahitteeksi. Omasta puolestamme aiomme edelleen vaihtaa vihkivalat keskenämme, mikä jo itsessään tuo tilaisuuteen persoonallisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kaikki ei siis jää vain vihkijän harteille.
Lisäksi olemme tarjonneen Repocalypticalle mahdollisuutta tulla soittamaan vihkimiseen muutaman biisin, vaikkemme kokoillan keikkaa hääjuhlassamme voikaan heille enää tarjota. Jos he pääsevät paikalle, niin sillä saisi kyllä upeaa tunnelmaa vihkimiseen. Myös hääkuvaajamme (Säynevirta Photography & Video) on edelleen menossa mukana, ja hän tulee videoimaan vihkimisemme ja ottamaan meistä potretit. Eli hänellekin tulee aikaisempia suunnitelmia vähemmän tunteja (kun ei ole juhlaa kuvattavaksi), mutta onneksi hän pääsee kuitenkin kuvaamaan vihkimisemme. En tiedä mitä oltaisiin tehty, jos Harri ei olisi päässyt paikalle.
Vihkimiseen liittyen saimme pari päivää sitten vihdoin ja viimein hoidettua alta pois avioliiton esteiden tutkinnan. Täytimme kaavakkeen luonnollisesti DVV:n (entinen maistraatti) kautta, ja koimme sähköisen kaavakkeen (lomake.fi-palvelu) olevan meille passeli tapa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Sähköinen kaavake ei kenties ole selkein mahdollinen, mutta kun kaavakkeen täyttöön varaa hetken aikaa ja keskittyy lukemaan ohjetekstit huolellisesti, niin mitään ei jää täyttämättä eikä rasteja tule laitettua vääriin ruutuihin. Lomakejärjestelmä myös kertoo virkamieskielellä, mitä missäkin vaiheessa tulee tehdä. Sähköinen lomake vaatii toki molemmilta sähköisen allekirjoituksen, mutta tämäkin hoitui ihan näppärästi järjestelmän oman linkin kautta.
Käytännössä homma menee siis niin, että toinen osapuoli täyttää kaavakkeeseen molempien tiedot (myös tiedot tulevasta sukunimestä ja mahdollisista aiemmista avioliitoista/rekisteröidyistä suhteista). Tämän jälkeen lomakkeen voi allekirjoittaa itse vahvan tunnistautumisen avulla. Kun lomakkeella on yksi sähköinen allekirjoitus, luo järjestelmä sivun alalaitaan linkin, jonka voi sitten lähettää sähköpostitse puolisolle. Puoliso allekirjoittaa lomakkeen taas kerran vahvaa tunnistautumista hyödyntäen, ja tämän jälkeen lomakkeen alkuperäinen täyttäjä voi lähettää sen DVV:lle. Mutta kuten sanottu, järjestelmä neuvoo kyllä koko ajan virkamieskielisesti, joten kunhan kaavaketta ei täytä hirveässä kiireessä pahantuulisena, niin homma sujuu varmasti hyvin.
Emme itse suhtaudu tähän avioliiton esteiden tutkintaan mitenkään intohimoisesti, joten päätimme laittaa esteiden tutkinnan tuloksen menemään suoraan vihkivälle taholle. Meillä ei ole henkilökohtaisesti mitään tarvetta saada kotiin paperia, joka todistaa, ettemme ole lähisukua keskenämme tai ettei kumpikaan ole jo ennestään naimisissa. Pitäkööt DVV sen tallessa vihkimiseen asti. Kyllä ne sieltä virastosta sitten soittavat, jos tutkinnassa olisikin löytynyt jotain ongelmia naimisiinmenon suhteen, hah! Mutta huom, jos haluat saada tutkintalausunnon itsellesi, muista valita kaavakkeen lopussa vaihtoehto lausunnon toimitus postitse kotiin.
Ja jotta tälle postuakselle saadaan pieni loppukevennyksen tapainen, ja jotta pääsen sanoaman vielä kerran "vihkiminen" tämän postauksen aikana, niin mainittakoon vielä eräs tärkeä hankinta, jonka tein ihan vain häät mielessäni: aurinkorasva! Oon tässä postauksessa puhunut häihin liittyvästä kauneudenhoidota, ja postausken lopussa todennut, kuinka lumien sulamisen jälkeen aurinkorasva lienee miun kauneudenhoidon ykköstuote, ja tästä ajatuksesta ajattelin pitää edelleen kiinni. En nimittäin ihan oikeasti halua olla vihkitilaisuudessa (ja muistoksi jäävissä hääkuvissa) kevät- tai kesäauringon punaiseksi polttama. Tästä syystä aurinkorasva saattaakin olla tärkein häihin liittyvä hankinta, minkä tulen kevään aikana tekemään.
*Yhteistyö Wedding Garage -verkkokaupan kanssa*
Hääpukuliike Wedding Garage on avannut verkkokaupan, ja Metallipäillä on kyseiseen verkkokauppaan teille lukijoille alekoodi. Jos siis tarvitset hääpuvun, asusteita (korut, hunnut, vyöt, laukut), alusvaatteita, häävaatteiden säilytysratkaisuja, tai jos haluat vain fiilistellä hääkuplaa, niin käy tsekkaamassa uunituore verkkokauppa täältä. Koodilla Metalliale10 saat 10% alennuksen tilauksen loppusummasta, kun tilaat vähintään 35 eurolla (koodi voimassa 31.5.2020 asti). Nostetaan tällä tavoin hääfiilis ihan uudelle tasolle!
Postauksen kuvat
CC0-lisenssillä.
CC0-lisenssillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs tuumaat?