Viikko sitten työn alla, nyt hoidossa

Edellisessä postauksessa pääsinkin jo avaamaan sitä, miten meillä ei olla viime aikoina tehty häiden eteen oikeastaan yhtään mitään. Nyt on sitten enemmän kuin hyvä hetki alkaa hieman kirimään umpeen tuota meidän to-do -listaa. Mikään hengenhätähän tässä ei nyt varsinaisesti ole, mutta silti on hyvä pitää kiinni suunnitellusta aikataulusta. Ja toisaalta on myös ihana päästä taas häätohinan äärelle. Jotenkin miulle itselleni häiden parissa puuhailu on enimmäkseen ihana piristysruiske arjen keskellä, vaikka toki kiireen ja epävarmuuden keskellä myös negatiiviset fiilikset nousevat pintaan. Suurin painoarvo on kuitenkin kaikella sillä ilolla ja innostuksella, jota häiden suunnittelu arkeen tuo.

Ihan ensimmäiseksi tällä viikolla alkoi yhteydenotto vähän sinne sun tänne. Esimerkiksi vihdoin ja viimein saatiin otettua yhteyttä Etelä-Karjalan käräjäoikeuteen vihkimisjärjestelyihin liittyen, kun meillähän oli maistraatin kanssa pienimuotoisia kommunikaatiohaasteita (joista voit lukea lisää täältä). Vinkki käräjäoikeuden lähestymiseen tuli juurikin tämän blogin kautta, joten miljoonat kiitokset niille ihanille ihmisille, jotka käräjäoikeuden toimivuudesta ja hyvästä palvelusta meille kerroitte! Vaikka tiedettiinkin, että myös käräjäoikeuden kautta voi siviilivihkimisen järjestää, niin ei varmaan ilman näitä vinkkauksia oltaisi itse uskallettu ottaa sinne päin yhteyttä...jostain syystä meille käräjäoikeus vaikutti jotenkin pelottavalta taholta lähestyä (no kehtaako sitä nyt ihan käräjäoikeutta tällaisella asialla lähestyä...). Ilman teidän muiden positiivisia kokemuksia hakkaisin varmaan vieläkin päätä seinään maistraatin kanssa.

Mutta nyt voidaan onneksi hyvillä mielin sanoa, että meille järjestyy vihkiaika käräjäoikeuden kautta ❤ Ihan tosta noin vaan. Laitoin yhden sähköpostiviestin, ja homma oli siinä. Ei mitään ähkimistä tai empimistä, meille tuli sieltä parissa päivässä kohtelias vastaus, jossa todettiin asian järjestyvän ilman mitään haasteita. Toki myö ei vielä tiedetä kuka meidät vihkii, eikä meillä itse asiassa ole paikkakaan vielä ihan selvillä (virkapaikalla vai sen ulkopuolella, kas siinä pulma), mutta se tiedetään, että joku meidät vihkii ensi kesänä juuri meidän vuosipäivänä.

Samoin oon nyt viestitellyt hääpukuasioita eteenpäin, ja päätynyt teettämään itselleni puvun jyväskyläläisellä Johanna Paatolalla (tutustu ompelimoon täältä).  Tutustuin Johannan pukuihin Jyväskylän häämessuilla viime kuussa, ja ihastuin hänen näytöspukuihinsa ihan kertaheitolla. Miulle tulikin siitä sellainen tunne, että tällaiselta tekijältä haluaisin myös hääpukuni, ja tässä sitä nyt mennään. Toki olen hieman harmissani siitä, että tässä joutuu/pääsee nyt reissaamaan Joensuu-Jyväskylä -väliä muutaman ekstareissun verran, mutta toisaalta, tällä tavoin miun on mahdollista saada just sellainen puku mistä tykkään.

Olen käynyt paristi sovittamassa pukuja niin Kuopiossa Zazabellassa kuin Jyväskylän Wedding Garagellakin, mutta näistä ei miulle unelmamekkoa löytynyt. Zazabellasta olisi ollut myös mahdollista kasata haaveiden mukainen mekko yhdistelemällä eri mekkoja keskenään (helma tästä, yläosa tuosta, pitsi kolmannesta jne), mutta en suoraan sanottuna ole riittävän rohkea siihen, että ostaisin puvun ilman, että voin sitä sovittaa ennen ostopäätöstä. Siksi tuntuu miulle sopivammalta kääntyä ammattilaisen puoleen, ja saada kerralla sellainen puku, jonka haluan. Tulen toki kertomaan puvun teettämisen etenemisestä täällä blogin puolella sitä mukaa, kun kerrottavaa sitten tulevaisuudessa on. Ja varmaan tästä teettämiseen päätymisestäkin olisi syytä tehdä vielä jonkinlainen asiaa avaava postaus?

Näiden ohella onkin seuraavaksi syytä kiinnittää erityisesti huomiota askartelujuttujen etenemiseen. Muutamia kokeiluversioita ollaan ehditty jo työstää yhteen jos toiseenkin hääjuttuun liittyen, joten nyt olisi aika ostaa lopulliset tarvikkeet ja alkaa hiomaan esimerkiksi hääkutsujen sanamuotoja (kutsuihin kun tarvitaan muutama sana enemmän kuin mitä Save the Date -kortteihin). Lisäksi olen itse puuhaillut muutaman koristeidean parissa, joita en nyt kuitenkaan tässä lähde sen enempää avaamaan. Näätte sitten jossain vaiheessa.

Vaikka viikko onkin ollut mielettömän tapahtumarikas niin hyvässä kuin pahassa, niin silti on ihana näin sunnuntai-iltana todeta, että asioita on saatu vietyä eteenpäin. Tää on oikeesti niin hyvä fiilis!

Postauksen kuvat
CC0-lisenssillä.